Näin sen piti mennä: Rauhassa heräämisen ja aamutoimien jälkeen laitan lapsen kantoliinaan ja lähdetään koko perheen voimin äänestämään. Antamaan äänemme jollekkin, jonka uskomme ajavan asiaamme arkadianmäellä. Sen jälkeen laavulla grillailua, nyyttejä ja makkaraa. Nautitaan perheen ainoasta vapaapäivästä yhdessä. Aurinko paistaa ja kuunnellaan lintujen sirkutusta. Syötyämme ja ulkoiltuamme tullaan sisälle ja aletaan jännittää omien ehdokkaiden menestystä. Hyvällä mielellä ulkoilusta ja päivän aikana kertyneistä ihanista hetkistä.

Näin se meni: Lapsi heräsi neljältä yöllä ja valvoi kiljahdellen riemukkaasti aamu kuuteen. Isäntä kuorsaa vieressä niin ettei toiveitakaan unesta minulle.

Usean kahvikupillisen jälkeen alan herätä ja huomaan että ulkona sataa lumiräntää ja tuulee, ei tosiaan mikään ulkoilu/grillailu ilma.

Passini, ainut jolla voisin todistaa henkilöllisyyteni on vanhentunut ja väärällä sukunimellä varustettu. Kun naimisiin menomme jälkeen en ole matkustellut, enkä oikeastaan muistanut koko passin olemassa oloa muutenkaan. Se siitä äänestämisestä sitten..

Sen sijaan pyykin pesua, levitystä, käärimistä. Astioiden latomista koneeseen ja taas kaappiin. Pöytien ja tasojen pyyhintää ja niiden astioiden pakkailua, joita ei enää tarvita ennen muuttoa. Niitäkin tuntuu olevan aika paljon. Muuttoon aikaa hieman yli kuukausi. Muutetaan tuppukylästä pikkukaupunkiin. Korvesta ihmisten ilmoille.

Kuorin ja pilkoin porkkanaa ja perunaa kattilaan. Kun olivat kypsyneet, soseutus, purkitus ja pakastus. Lapselle ruokaa. Ettei tarvi joka päivä keittää pientä annosta kerrallaan.

Kaiken tämän keskellä ukko nukkuu krapulaisena sohvalla ja kuorsaa aina välillä. HUOH. Ei ihan suunnitelmien mukainen vaalipäivä.

Televisiokin tai ehkä antenni teki tenän ja televisiosta näkyy vain rakeileva, pätkivä kuva. Tuntuu olevan ikuinen ongelma, nyt kun ollaan siirrytty digi aikaan. Vaikka on siinä paljon hyvääkin.